Juhlavuoden leirikuulumisia

Harvaluodon leirialueen kauden ensimmäinen käyttäjä saa joskus vastaan yllättäviä tilanteita. Niin nytkin kävi Piikkiön Kehityksen varmistellessa leirialueen kuntoa ennen telttojen pystyttämistä. Kaksi vuorokautta ennen todettiin, että kaupunki on tuonut isoja kivituhkakasoja keskelle leirialuetta, viikonloppu edessä eikä ketään töissä kaupungilla. Talkoot laitettiin pystyyn, traktoreita vuokrattiin ja alue saatiin tasattua telttoja ja toimintaa varten!

Leirialue täyttyi leiriläisten (isoista) teltoista – 25 kpl – ja ohjaajien kymmenestä teltasta ja keittiölle tuotiin vihanneksia, hedelmiä, hiutaleita, jauhoja, leipiä, maitoja ja muita tarpeellisia ruokatarvikkeita. Pääruuat oli tilattu Kavalton tilalta (perjantaista pyttipannua lukuun ottamatta) ja leiriläisten elämää helpottavat ruokailuastiat vuokrattu kaupungilta. Astioiden tiskaamiseen käytetty aika voitiin näin käyttää leiritoimintoihin, vaikka toisaalta menetettiin leiriläisille kasvatuksellinen, ainutlaatuinen tiskauskokemus!

Kehityksen nuorten leirin ohjelma on vuosikymmenet pysynyt samansisältöisenä. Koska tänäkin vuonna leiriläisiä oli lähes 60, joista 15 uusia, oletettiin sisällön olevan sopiva. Nuoria, uusia apuohjaajia oli pääasiassa vanhoista leiriläisistä koostuen seitsemän ja muita ohjaajia tusinan verran. Keittiöhenkilökunnan logistiikka pelasi koko viikon ajan erinomaisesti, ohjaajien kolme tehtäväryhmää hoitivat urakkansa mainiosti ja leiriläiset olivat aktiivisia, innokkaita, kovia syömään eikä leiriä keskeyttänyt yksikään – upea viikko!

Kavalton tilan vaijeriliuku lienee tänäkin vuonna ollut suosikki numero yksi. Vesijetillä ajelu taisi olla ainakin yhtä hienoa. Muita vierailijoiden ohjelmanumeroita olivat Piikkiön VPK:n vierailu, Makarlan tallin ratsujen vierailu ja Jessi Rouskun ohjaama tanssihetki. Leiriolympialaisten erikoiset lajit, luontopolku, telttakilpailu, vesiliukumäki, leirikaste, leikit, uinti, saunassa käynti, köydenveto, puujalkakävely, valokuvasuunnistus, lipunnosto ja -lasku, leiridisko kilpailuineen, leiripaitojen teko ja erilaiset puhdetyöt täyttivät leiriläisten päivät. Säät suosivat, sillä vain pieniä tihkusateita saatiin. Myös uimaan päästiin joka päivä eikä viimevuotisesta sinilevästä ollut tietoakaan.

Ohjaajien jatkumo on taattu, sillä peräti 22 viimeistä vuottaan leiriläisenä olevaa vihittiin saunakasteessa tuleviksi apuohjaajakokelaiksi! Seuran 100-vuotisjuhlavuonna historian noin 74. leiri saatiin päätökseen ja uutta leirivuotta odotetaan taas noin 360 päivää.